Lapin sydäntalvi
Kaamos Lapissa: polaariyö ei ole pilkkopimeä
Kaamos on vuodenaika, jolloin aurinko pysyy taivaanrannan alapuolella. Lappi ei silti katoa pimeyteen. Tammikuu tuo sinisen lumen, vaaleanpunaisen taivaan ja niin pehmeän valon, että tuttukin metsä näyttää epätodelliselta.
Joskus ihmiset kysyvät, miten täällä pärjää, kun aurinko ei nouse. Kysymys saa kaamoksen kuulostamaan kannelliselta laatikolta, joka sulkeutuu Lapin päälle. Ei se ole sellainen. Pimeää toki on, mutta keskipäivän ympärillä on myös tuntikausia hämärää, ja lumi nappaa talteen vähäisenkin valon. Kirkkaana päivänä taivaanranta voi hehkua persikkaa, vaaleanpunaista ja kultaa samalla kun metsä pysyy sinisenä.
Kaamos on yksi Lapin kahdeksasta vuodenajasta, talven hiljainen sydän. Levillä, Ylläksellä ja Muoniossa se muuttaa päivän rytmin. Ulos lähdetään silloin, kun valo on kauneimmillaan, lumen narskumista pysähdytään kuuntelemaan ja takaisin palataan punaisin poskin ensimmäisten tähtien syttyessä.
Ja joskus kaamos yllättää meidätkin. Kesängin laelta olen nähnyt auringon reunan pilkottavan Yllästunturin takaa aikana, jolloin sen ei kalenterin mukaan pitäisi nousta. Korkeus muuttaa näkyvää horisonttia, ja ilmakehä nostaa auringon näennäistä sijaintia hieman. Kaamos ei riko sääntöjään — tunturi vain näyttää ne toisesta kulmasta.
Mitä kaamos tarkoittaa Lapissa?
Kaamos on polaariyön jakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Sen pituus riippuu leveyspiiristä, eikä kaamos tarkoita vuorokauden ympäri jatkuvaa pilkkopimeää.
Ilmatieteen laitoksen mukaan hämärää riittää silloin, kun aurinko on vain vähän horisontin alapuolella. Sydäntalvella Lapissa voi olla keskipäivän aikaan muutama tunti hämärää myös siellä, missä itse aurinko ei näyttäydy. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidempään kaamos kestää.
Auringonnousukalenterikaan ei kerro kaikkea. Nousuaika määritellään auringon yläreunan mukaan, ja laskelmissa huomioidaan ilmakehän valoa taittava vaikutus, joka nostaa aurinkoa näennäisesti. Tunturit, laaksot ja oma korkeus muuttavat sitä horisonttia, jonka silmä oikeasti näkee.
Onko Lapissa koko päivän pimeää kaamoksen aikaan?
Ei. Pimeitä tunteja on paljon, mutta keskipäivän ympärillä taivas vaalenee pitkäksi siniseksi hetkeksi. Kirkas sää, tuore lumi, kuutamo ja pilvisyys muuttavat paljon sitä, kuinka valoisalta sama päivä tuntuu.
Kaamoksen valoa on vaikea valokuvata ja vielä vaikeampi kuvailla. Hankikin voi olla syvänsininen samalla, kun eteläinen taivaanranta hohtaa lilaa ja vaaleanpunaista. Pilvisenä päivänä maailma muuttuu pehmeämmäksi ja hiljaisemmaksi. Täysikuulla lumi voi olla niin kirkas, että maisemaan syntyy varjoja.
Parasta minusta on se, ettei valo ehdi muuttua tavalliseksi. Se pysyy matalana, pyyhkäisee hangen yli ja alkaa taas hiipua. Siihen tulee kiinnitettyä huomiota, koska loputtoman pitkää iltapäivää ei ole tuhlattavaksi.
Mitä Lapissa voi tehdä kaamoksen aikaan?
Mene ulos. Kaamos ei ole syy odottaa kevättä sisällä: se on ihanaa aikaa hiihtää, lumikenkäillä, kävellä talvireiteillä ja vain olla metsässä.
- Käytä päivän valoisimmat tunnit pidempään retkeen ja ota otsalamppu mukaan, vaikka palaisit suunnitelman mukaan ennen pimeää.
- Valitse hoidettu talvireitti tai latu sään, lumitilanteen ja oman kokemuksesi mukaan.
- Pysähdy julkiselle laavulle tai tulipaikalle kuuman juoman ääreen. Monet ovat vapaasti käytettävissä, mutta tarkista paikalliset säännöt ja ajankohtaiset ohjeet.
- Kuuntele pakkaslumen kuivaa narskuntaa ja katso, kuinka metsä vaihtaa väriä sinisestä vaaleanpunaiseen ja takaisin.
- Astu kirkkaana iltana ulos useammin kuin kerran. Pitkä pimeys antaa aikaa odottaa tähtiä, kuutamoa ja ehkä revontulia.
- Palaa punaisin poskin saunomaan, vedä villasukat jalkaan ja ota takkatulen ääressä kupillinen kuumaa teetä tai kaakaota.
Nammalakuru on vaativa erämaakohde etenkin talvella. Tupa ei korvaa retkisuunnitelmaa: tarkista viralliset reitti- ja säätiedot, arvioi oma kokemuksesi ja kanna varusteet, joilla pärjäät myös ilman tupaa.
Näkyvätkö revontulet kaamoksen aikaan?
Kyllä. Kaamos tarjoaa paljon pimeitä tunteja revontulten tarkkailuun, mutta niiden näkemiseen tarvitaan silti sopivaa avaruussäätä ja riittävän pilvetön taivas. Revontulia ei voi koskaan luvata.
Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan Keski-Lapissa, johon myös Ylläs ja Levi kuuluvat, revontulia esiintyy noin kolmena tai neljänä yönä viikossa silloin, kun taivas on sekä pimeä että pilvetön. Pilvet voivat peittää ne kokonaan, vaikka niiden yläpuolella olisi voimakas näytös.
Koko iltaa ei kannata käyttää sovelluksen päivittämiseen. Katso ulos. Jos tähdet näkyvät, astu sivuun pihan kirkkaimmista valoista ja anna silmien tottua. Hento kaarikin voi voimistua siinä seistessä.
Miten kaamokseen kannattaa pukeutua?
Tammikuussa Lapissa lämpötila voi olla lähellä nollaa tai käydä satunnaisen pakkasjakson aikana lähellä –40 astetta. Useimmat päivät osuvat näiden ääripäiden väliin, joten tarkista ennuste ja valitse säädeltävät kerrokset sekä lämpötilan että tekemisen mukaan.
- Villainen tai tekninen aluskerros, joka siirtää kosteutta pois iholta
- Yhdestä kolmeen lämmittävää välikerrosta, esimerkiksi villaa tai fleeceä, lämpötilan ja tekemisen mukaan
- Oikeasti lämmin ja tuulenpitävä talvitakki sekä lämpimät, tuulta pitävät housut
- Väljät ja eristetyt talvikengät, joihin mahtuu kuiva villasukka — liian tiukka kenkä kylmettää
- Lämpimät rukkaset, tarvittaessa ohuet aluskäsineet ja pidemmälle retkelle kuiva varapari
- Lämmin pipo, kauluri ja pakkasen tai tuulen vaatiessa kasvojen suoja
- Väljä untuva- tai muu paksu taukotakki tulipaikalle ja paikallaan tapahtuvaan revontulien katseluun
- Otsalamppu, heijastimet ja kehon lähellä lämpimänä pidettävä varavirta
- Termospullollinen lämmintä juotavaa
- Kuiva alus- ja välikerros pidemmälle retkelle
Noin –25 asteessa voi ulkoilla oikein hyvin, kun pukeutuu kunnolla, pysyy liikkeessä ja sovittaa retken pituuden keliin. Revontulien tai tulen ääressä seisominen vaatii enemmän vaatetta kuin hiihtäminen. Kylmimmät –30…–40 asteen päivät ovat satunnaisia: silloin suunnitelmaa kannattaa lyhentää tai muuttaa, pysyä lähempänä suojaa ja seurata säävaroituksia.
Missä kaamoslomalla kannattaa majoittua?
Valitse mökki, joka tekee kaamoksen molemmista puolista helppoja: luonnon pitää olla lähellä ja paluupaikan oikeasti lämmin. Pesää Vaillalla on mökkejä Levillä, Ylläksellä ja Muoniossa.
- Wildpaw Hideaway (Otsonpesä) — Levi — Tilava pyöröhirsimökki lähellä Levin palveluja, takka, sauna ja ulkoporeallas.
- Frostwing Hideaway (Riekonpesä) — Ylläsjärvi — Mukava tukikohta Ylläksen lumisiin metsiin, talvireiteille ja rauhallisiin takkatuli-iltoihin.
- Snowtail Hideaway (Naalinpesä) — Äkäslompolo — Lämmin ja tilava mökki saunalla ja ulkoporealtaalla lähellä kylää ja Ylläksen maisemia.
- Metsonpesä — Muonio — Kokenutta omatoimivierasta odottava erämaamökki, jossa on puulämpö, syvä hiljaisuus ja hyvin tumma taivas.
Lyhyet vastaukset Lapin kaamoksesta
Onko kaamos täysin pimeä?
Ei. Aurinko pysyy horisontin alapuolella, mutta keskipäivän ympärillä on tuntikausia hämärää. Lumi, pilvisyys ja kuutamo vaikuttavat paljon maiseman valoisuuteen.
Milloin Levillä ja Ylläksellä on kaamos?
Kaamos kuuluu talvipäivänseisauksen ympärillä oleviin viikkoihin, mutta tarkka kesto vaihtelee leveyspiirin, korkeuden ja näkyvän horisontin mukaan. Tarkista matkasi ajankohdan nousu- ja hämäräajat kohdekohtaisesti.
Voiko aurinko näkyä kaamoksen aikana?
Korkealta näkyvä horisontti voi erota yleisissä auringonnousutaulukoissa käytetystä horisontista. Myös ilmakehän taittuminen nostaa aurinkoa näennäisesti, joten tunturista voi joskus nähdä kirkkaan reunan tai lyhyen pilkahduksen.
Voiko kaamoksen aikaan nähdä revontulia?
Kyllä. Pitkät pimeät tunnit sopivat hyvin tarkkailuun, mutta lisäksi tarvitaan riittävän pilvetön taivas ja sopivaa revontuliaktiivisuutta. Näytöstä ei voi luvata.
Onko tammikuu hyvä aika matkustaa Lappiin?
On, jos kaipaat sydäntalvea, pehmeää sinistä valoa, lumisia ulkoilupäiviä ja hiljaisia iltoja. Varaudu pakkaseen, lyhyisiin luonnonvalon tunteihin ja vaihtuviin olosuhteisiin.
Lähteet ja hyödyllinen ajantasainen tieto
- Ilmatieteen laitos: aurinko, hämärä ja kaamos
- Ilmatieteen laitos: vinkkejä revontulten katseluun
- Ilmatieteen laitos: kovat pakkaset ja kylmimmät talvet
- Työterveyslaitos: kerrospukeutuminen kovalla pakkasella
- Metsähallitus: pukeutuminen ja varautuminen talviretkelle
- Metsähallitus: Nammalakurun autio- ja varaustupa
- Metsähallitus: Hetta–Pallas-hiihtoreitin talviolosuhteet
Herättikö kirjoitus ajatuksia? Jaa omasi!
Kommentit
Ei vielä kommentteja — ole ensimmäinen.